Valoa tunnelin päässä?

Toivo ehkä elää sittenkin. Että tästä suosta vielä noustaan... pieni valon häivähdys paremman elämän laadusta on saatu, ei ehkä niin salaman kirkkaana, mutta tässä vaiheessa käy hieman himmeempikin tuikku. Viikko lomaa on nyt lusittu ja katotaas mitä on saatu aikaan.
"Loman" alkajaisiksihan nautittiin "remonttivapaa" viikonloppu muuttotalkoissa (Mitä nyt pientä pintarassia olohuoneelle, kahelle makkarille ja keittiölle siinä tavaroiden kannon yhteydessä :)
No maanantai aamusta päästiin tosiaan jo kauan odotettuun pannuremonttiin...

So long bastard, kohta oot vain ei niin kaunis muisto kylmistä suihkuista....


Tosta reiästä pitäs tulla... pakko tulla kun on se siitä mennytkin.


Tiukka hyvä, muttei väljän voittanutta...

Tulee tulee, kaikki tottelee LIHAA!



Ja saatiihan se lopujen lopuksi aikas helpolla kahteen mieheen putkarin kanssa ulos sieltä.


Siihen sen uuden sitten pitäs asettua. Sopii jälleen kerran toivoo, että mittaukset pitää paikkansa.

Ja pitäähän ne kun INSINÖÖRI mittaa =) On se vaan niin kaunista, niin kaunista... niisk.
Joop pannu saatiin paikoilleen ja kytkettyä. Tiistaina kävi poltinhuoltaja rassaamassa minkäs muunkaan ku polttimen ja sääti sen kohilleen.
Oli muuten juhlava tunne käydä suihkussa kun tuli kokoajan lämmintä vettä. Ja tiskivedetkin saa nyt laskettua kerralla... Vittu että sitä osaa olla pienestä nykyään iloinen!
Ja kyllä, saatiin samalla myös uusi kylppäri käyttöön, eli ihan oikea vessa ja lavuaari ym... poreammeesta uupuu enää vaan sähköt (joo tiedetään, kuullostaa pahalta, mut niin se vaan on:)
Tämä siis tiistai iltaan mennessä, joten oli pienen "juhlan paikka", eli pari olutta ja vottupaukkua liikaa ja...


...Perkele ku se kännykän herätys ei taaskaan toiminu. Ilkee herätä 7:50 aamulla raktorin roksutukseen pihalla.
Ei muutaku harmaat päälle ja ulos. Olo oli mitä mainioin, jos vaan olis saanu ihmetellä sitä sängyssä. Mutta ei auttanu ku oli sovittu " pieniä" perkaushommia tohon talon pieleen.
Salaojitus projekti käytiin heti pannun vaihdon jälkeen. Tälleen jälkeen päin aatellen, kävi tuuri ettei siinä pannun vaihdossa tullu mitään suurempia muttia matkaan, olis muuten voinu olla aika kusiset paikat.


Perkaus aloitettiin ns. tien puolen seinustalta jolla se kellarikin sijaitsi. Ihan mielenkiinnolla seurailin kuinka ne betonit sieltä lähtee. Ja lähtihän ne. Tosin nyt joutuu hieman paikkaileen niiden jälkiä, mutteipä tarvinnu käsinkään piikata. Tossa yllä olevassa kuvassa siirtyy alaoven portaat. Voin kertoa, että kuvaa ottaessa syke oli karvan yli kaks sataa... jos toi murikka olis tosta livenny, niin se olis ollut aaaaaikas pitkällä sisätiloissa. Yhtäpuuta koko limppu meinaan. Onneks ei livenny.


Tosta pienemmästä räppänästä oli kulku sinne perunakellariin. Enää ko kellarista on vaan muisto.
Täytyypi räpsiä parempia kuvia ulkoo ja jatkaa sitten stooria. Elikkäs sitä kesän jatkoo vaan kaikille, ja muistakaahan kommentoida yhtä ahkerasti kuin tähänkin asti. Niitä on niin mukava lueskella iltaisin kun ei oikein muutakaan tekemistä ole...

... kaikille pesää, edelleen.