maanantai 23. heinäkuuta 2012

Vuodet vierii ja muisti pätkii

Nyt kun on pari pientä ihmislasta ja koiranraakile tuossa pikku pintarempan lisäksi ohjelmassa niin alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään mitä niillä ihmisen ruuhkavuosilla tarkoitetaan... Siihen päälle vielä perus parisuhdetyöt, kotitaloustyös ja palkkatyöt niin eipä tartte paljon harrastuksia miettiä. Ja sitten kun alkaa pikku tauon jälkeen blogia päivitteleen niin joutuu ihan tosissaan miettimään mitä on tehty ja missä vaiheessa, ja kuka, ja miksi, ja miten... No mutta johan tossa näköjään pari vuotta on vierähtänyt enemmän kiireisissä ja vähemmän remmontoinnin merkeissä, niin olis varmaan hyvä aika vähän päivitellä tännekin kuvia ja kuulumisia. Pidemmittä puheitta lienee parempi jatkaa siitä mihin näköjään on viimeksi jääty, eli kuistin kivijalkaan ilmeisesti? Ja niille innokkaimmille seuraajille tiedoksi, että tähän päivitykseen tulee nyt nopea kertaus menneistä ja sitten seuraavaan päivitykseen tykitetään oikein isolla singolla tätä pikkurempan ihanuutta oikein olan takaa, kunhan saan taas kuvia siirrettyä ja pulssia tasattua. Kuvissa ja teksteissä saattaa ilmetä epäkronologisuutta, johtuen lievästi venähtäneestä päivitysväkistä, ja jos siitä joku nyt jaksaa nähdä niin paljon vaivaa että jaksaa kommentoida niin antaa palaa vaan, ei se enää tässä vitutuksessa tunnu missään. Hyvähän se on tuntojaan johonkin purkaa. Mutta nyt niihin menneisiin kuviin ja tunnelmiin ja kuistin kivijalan tekoa seuranneisiin vaiheisiin.

No kuvista pääteltynä ja nopeesti referoituna niin perussettiä kylmästä lämpimään päin tuulensuoja, 200mm villaa ja bonariks viä 30mm styrofoumi. Sitten tuplaharvalaudoitus, lämmöntasauslevyt, vesikiertoputket ja lattialastulevy päälle.







No jos nyt suurinpiirtein oikein muistan niin siinä vaiheessa kun levytys läheni ulko-ovea tuli tarkisteltua sen tuennan rakententeita sen verran, että ihan pikkusen vaan jouduttiin vaihteleen runkopuita sieltä täältä yltä ja alta ja sivusta...






Nuips ikkään oli taas kuisti nipussa päälisin puolin. Sittenhän sinne tosiaan tuli se 100mm uretaania runkotolppien väliin ja niiden päälle 30mm stryrofoamia ristiin sisäpuolelle. Laitan kuvatusksia pinnoista jos jollain ihme 360 objektiivilla saan niitä tosta perlävestä otettua sillain että siitä viä jotain selkookin sais. No mutta eihän tää nyt kuistin osalta tähän jäänyt vaan heti perään otetttiin toi julkisivusaneeraus työnalle, ja poikkeuksellisesti urakka ulkoistettiin eikä tehty itse. Tai no sen verran tehtiin että kuistin katton muutos aumasta harjaan tehtiin yhteistyössä julkisivuremppaurakoitsijafirman toimitusjohtajan kanssa, mutta laitetaas niistä sitten seuraavassa numerossa. Alkaa sen verran kovaa ysäribiittiä puskeen tuolta youtubesta, että parempi vissiin keskittyä nyt siihen suuntaan...
Tällä mennään:
=)