torstai 29. tammikuuta 2009

Paluuta arkeen

Jooh tulipas siinä oltua viime viikko ihan kirjaimellisesti korkeanpaikanleirillä Ylläksellä. Reissu meni hyvin vaikkakin säidenhaltija oli päättänyt olla tänävuonna suosimatta. Maanantai oli oikeastaan ainoa päivä kun mäessä näki jotain, muuten oli nyppylä niin sumussa (siis se rinne) ettei ollu mitään järkeä mennä mäkeen. Noh parina päivänä Ylläksellä ja kerran kävästiin testaan myös Levin rinteet, saatinhan ainakin kausi avattua. Muuten aika kului pitkälti nestetasapainon hakemisessa... =)

Ohessa muutama näppäsy kännyllä maanantailta ylläksen huipulta ja mökin pihasta,










Tuli siinä perjantai ehtoona myös testattua hontan maastoajo-ominaisuuksia (joita ei löytynyt alkuunkaan). Aurakuski oli mukavasti siipassut mökkitien yli leveäksi ja kuinkas siinä vastaan tulijaa väistäessä sitten kävikään...



Sinnehän se perkele otti ja uppos, ja pohjasta kii tietenkin. No onneks saatiin apuja läheisiltä lomailijoilta ja tunnin äherryksen jälkeen saatiin horatsu taas kovalle maalle. Erityisen lämpimän kiitoksen vois lähettää sille taksikuskille joka pysähtymättä sujahti ohi vaikka hyvin näki mikä oli tilanne. Siinä vaiheessa ei ollut edes kukaan vielä auttamassa.

Sunnuntai ehtoona kymmenen jälkeen palailtiinkin kotosalle ja voi kuinka kivaa kun loman aikana oli tipauttanu parikytäsenttiä lunta tonttiin. Onneks naapurin setä oli ollut niin mukava, että oli auraillu väylää pihaan sen verran ettei yöllä tarvinnut alkaa lumia luomaan.
Maanantaiaamun töihin lähtö alkoikin sitten iloisella lumiharjajumpalla kakkosauton ympärillä...


Töitten jälkeen pitikin sitten alkaa viritteleen Viimetalvena hommattua Huksvarnan lumilinkoa talvi terään. Tietenkin se oli pressutallissa kesäteloilla kaiken romun ympäröimänä ja tovin puljailun jälkeen sain sen sieltä sentään ulos. Noo siinä laiskana miehenä aattelin, että vetäsempä sen käsin käyntiin niin ei tarvi vetää roikkaa tallilta (20-30m) (koneessa kun on laatu vehkeenä myös sähkökäynnistys). No ei muutaku nykimään, mutta ei lupaa. Kunnon rykäsy kahella kädellä, pieni liukastuminen samalla, mielenkiintoinen ääni olkapäästä ja VITUNMOINEN kipu heti perään... Notta sillee. Joku s-tanan supraattuspinaattus jänne revähti ja saattaa kuulemma kiukutella viikkoja, jopa yli kesän. Älyttömän hienoo.
No kun kipu helpotti niin valaistuksen kokeneena vedin sitten sen roikan lingolle ja pyörittelin sähköllä käyntiin. Vaan kun mylly saatiin käyntiin niin totesin että wtf, miks ei lumi lennä? Viime talvena k.o. aparaatti lakkas linkoomasta parin käyttökerran jälkeen ja syyksi paljastui sillon viallinen hihnapyörä (joka oli haljennu kahtia hitsauksestaan). Tuolloin korjaus hoitui tietty takuutyönä ja kun viime talvi oli mitä oli niin eihän vekotinta sitten tietty enää tarvittukkaan. No ajelimpa sitten vehkeen tallille valojen alle ja eikun purkamaan. Tällä kertaa syöttöruuvin hihna oli hypänny paikoiltaan ja juntannut ittensä joka vitun pyörän ja rungon osan väliin mihin vaan ikinä oli mahtunu. Olihan se taas mieltä ylentävää kun tunnin hommaan saa kuluun koko illan ja boonukseksi saa vielä kipeen olkapään.

Liesikin tuli huollosta. Lätkäsin sen paikoilleen ja testasin että toimii. Kysymys kuuluukin, että kuinka kauan...
Hieno paluu siis lomilta. En meinaa maltaa odottaa mitä kivaa viikonloppu tuo tullessaan kun pitäs taas yrittää räpistellä tota tönöö eteenpäin. Sen tiän, että vituttaa jo etukäteen =)

perjantai 16. tammikuuta 2009

eteenpäin vaikka väkisin

Jees liesi on maannut huollossa kohta pari viikkoo, ei tietoa koska tulee. Eipä tota kohta enää osaa kaivatakkaan, kai sitä vois viritellä ulos avotulikeittiön, sen ei ainakaan pitäs hajota ihan herkästi... Ei sitten kerinnyt tuosta edellisestä flunssasta edes selvitä kun uusi jo jysähti päälle. Oli aikas miellyttävää hommaa noitten lattialistojen vetäminen makkariin kun pää tuntui poksahtavan hetkellä minä hyvänsä. oli tippa nokassa tai ei niin makkarikin on nyt saatu muutamaa pientä (mutta sitäkin vittumaisempaa)pätkää lukuun ottamatta listoitettua.


Kulmaan ikkunoitten väliin pitäs askarrella kulmalistaa kunhan kerkee ja innostusta taas riittää.

Nyt oliskin aika avata uusi interaktiivinen osio blogissa. Tuon takan reunusten laatoitus tuottaa hieman päänvaivaa ja nyt olis lukija kunnalla mahkut päästä vaikuttamaan asioihin. Hommassa on kaks vaihtoehtoa (ja muillekin ollaan avoimia, kunhan ne liittyy asiaan jotenkin=) ja arvatenkin voit kantaa kortesi kekoon kertomalla mielipiteesi kumpi on parempi. Äänestystulosta ei tietenkään luvata noudattaa sillä hallitus määrää loppupeleissä kaiken. Ihan kaiken.
Vaihtari A:
Reunat kierretään samalla laatalla kuin takka on päällystetty ja luukun eteen laminaatille lätkästään musta lasi.

Ja se toinen vaihtis:



reunat kierretään mustalla, kiiltävällä marmorilla, ja se lasi lätkästään silti.

Ei sitten muutaku reippaasti äänestämään tuonne kommenti osastolle. Vain äänestämällä voit valittaa vai oliko se vaikuttaa...

sain vihdosta viimein hommattua spotit tuonne olkkarin kattoonkin.


Muillekin saneeraajille vinkiksi jos tarvii matalan upotussyvyyden ja pienenlämpenemisen spotteja niin Megamanin planex malli on juuri siihen passeli. 9w loisteputki ei paljoo lämpene ja upotus vaan 32mm. Halkaisija tosin on isompi kun normi spoteilla (aukko oli 90mm). Asennellaan noitakin sitten kun keretään.

Tuosta hyvän tuurin jatkumosta sen verran, että kävin tuossa keittiökalusteiden toimittajalta hakemassa pari vedintä jotka päätettiin vaihtaa toisen kokoisiin esteettisistä syistä, niin eikös koton sitten huomaa, että niistä kahdestakin voi viellä toinen olla viallinen. Oikeesti, mikähän helvetin kirous tän projektin päälle on manattu. Ja miks, ja ennen kaikkea kuka. Taidanpa lähteä etsiskelemään jotain shamaania joka tietäis kysymyksiin vastauksen...

perjantai 9. tammikuuta 2009

Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa...

Ja seuraavat kaksi kuvaa, kertonevat hyvinkin paljon V-mittarin neulan asennosta (ja pienenä vinkkinä, nyt ei siis ole kyseessä volttimittari. Nehän on digitaalisiakin nykyään:)





No niinhän siinä sitten kävi, että parin käyttökerran jälkeen uusi hieno AEG:n induktioliesitaso otti ja lakkas toimimasta. Täytyy myöntää, että hieman "harmitti" kun joutu hakemaan luottopelin, avecin muutaman kympin maksaneen keittolevyn takasin käyttöön. Mitä tästä opimme? Nykypäivänä ei edes hinta ole laadun tae. Ihan innolla odotan mikä seuraavaksi kilahtaa... jokin kone vai oma pää. =)
No täytynee vissiin jättää varastoon kaikki vanhat kodinkoneet ja muut puretut vempeleet, ihan vaan siltä varalta, että noi uudet ei pelaa.

Ikean reissukin tuli tehtyä ja kaapin ovet saatiin vaihdettua sopivamman kokoisiksi. Oli aikas mielenkiintoiset kelit vetää jarrutonta peräkärryä (=kesärenkaat alla) tuolla liukkailla teillä. Motarilla ei sen ihmeemmin liukastellut, mutta noi liittymät ja rampi varsinkin kehäkolmoselle mentäessä oli aikas liposat. Sai ainakin hienosti tilaa ja perässä roikkujatkin jätti mukavan välin kun kärry käväs yhestä rampista tullessa hieman rinnakkaisella kaistalla (poikittain=).





Aikas pieninä palasina oli noi kaapin ovet, mutta tulipahan kasailtua. Tovi siinä kyllä vierähtikin.
Listojakin on jonkin verran saatu naulailtua seiniin.




Viikonlopun suunnitelmissa oliskin saada makuuhuone listoitettua ja sitten saiskin alkaa veteleen sähköjä sinne tänne.
-Valoa kansalle joka pimeydessä vaeltaa-