kun pihat oli vihdoin saatu siistittyä ja nurkat putsattua talvea varten, piti vielä rykästä ohimennen nurkista löytyvistä rojuista lämpötolppa autoille. Viime talvena joutu tallin sisällä olevaa ajastinta sääteleen ja se oli turhan hankalaa, niinpä...
Ei ole hieno, muttei ollut kalliskaan. Ja toimii. Eipä tarvi rampata talliin joka päivä kelloa sääteleen. Kaikkee sitä ihminen keksii kun tarpeeks juo =) (tästä kuuluisasta viidakon sanonnasta on tulossa myös muita todisteita kunhan projekti etenee, työn alla on nimittäin betonista valettu linnunpönttö)
No se ulkohommista, renttoo lomailua ja löhöilyä oli viä viikko tuossa vaiheessa jäljellä ja oli aika siirtyä sisähommiin (pitkästä aikaa).
No koska aika alkoi käydä vähiin piti hälyttää eno-mies paikalle apuihin. Eno kun sattuu ammatikseen tekeen pintoja ym remppahommia niin saatiin viikossa aikas hyvin aikaiseksi muutamassa illassa.
Keittiön kimppuuhan sitä sitten on käyty. Ilmastointiputket koteloitiin nurkaan ja tiskialtaan ympäristöön vedin vesieristeet. Lattiapinnat vedettiin kosteussululla laatoitustavarten. 
Kaappien rungot kasailtiin kimpassa päivän aikana. Loppupeleissä kun miettii niin en tiä olisko ollut sen rahan väärtti, että olis ottanu kaapit kasattuina (rontti parisataa olis maksanu). Ongelma vaan olis ollut niiden sijoittaminen. No ei toi kasailu niin paha homma ollut, vaikkei mitään ohjeita ollutkaan...
Kaapinrungot pitkälti paikoillaan ja kattoakin paneloitu jo jonkin matkaa. Tuo oli vaihe toissa päivänä. Eilen vetästiin katto loppuun ja kaapit kanssa. Katotaan mitä viikonloppuna saa aikaiseks ja laitellaa parempia kuvia ens viikolla.
Ja lopuks täytyy kyllä mainita, että ei. Ei työ saatana soikoon vapauta... Paikkoja vaan särkee ja väsyttää. Että työn iloo vaan kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti