Vähän vielä menneitä

No eipäs vielä tykitellä sittenkään vaan kerrataan menneitä vuosia edelleen ja katotaan mitä tuollain naapureille ja muille tielläliikkujille näkyvää on saatu tehtyä...
Pihathan oli päässy aika pahasti puskittuun ja nurmet turpeelle ja niin sanotulle alapihalle ei oikein ollut muulla kun viikatteella ja vesurilla asiaa jos sieltä meinas jotain niittää... eli tästä lähdettiin.

Siinä neliöitä laskiessa ja vaihtoehtoja pohtiessa tuli aikas nopeasti siihen lopputulokseen, että sen puutarhajyrsimen pinnan tasaamiseen ja siirtonurmikon pintojen tekemiseen voi suosista unohtaa ihan vaan sen takia, että tuota pintaa oli kuitenkin rontti 2000m² eli parin nyky ok-talontontin verran... Joten vähän isompaa lapioo tarvittiin kaapiin pintoja tasaiseksi.

No rakkorilla kuokittiin kannot ja nyppylät tasasiksi ja leviteltiin perkeleen monta kuutioo multaa pintaan joka sitten käsi pelissä rautaharavalla tasoiteltiin. Nurmikon siementä leviteltiin ja lisää harvoitiin ja betonijyrällä tasoiteltiin. Ne täytettävät markettijyrät voitte sitten heti suosista unohtaa jos oikeesti haluatte jotain käsipelissä jyrätä. Niillä ei nyt vaan oikeesti tee hevonvittua! Ja joo oon kokeillu, että ei tartte jupista eikä mukista =)

No mutta tältä se sitten sen jumpan jälkeen näytti.

Tuossa vähän vilahtikin yhdessä kuvassa pikkusen kukkapenkistä mikä tuli samalla tehtyä rouvalle. Mä kun tykkään siitä että kaikki mikä on yliajettavissa leikkurilla niin se ajetaan, eli jos jotain kukkia istutetaan niin ne täytyy suojata jollain minkä yli/läpi ei tolla huskun rakkorilla pääse.

Ja jotta ne tolpat pysyis ees suunnilleen suorassa edes yhden talven yli tässä savihelvetissä niin tuuppasin tuommoiset pienet tukiraudat maahan (70cm) ja hitsasin niistä reevat noihin laudoituksen runkotolppiin.

No hyvin se on tossa pari talvea talvehtinut, eikä ole paljon elellyt. Mitäs muuta? Niin sitä muksujen / isännän ulkomajoitusta tuli tuunattua hiekkalaatikolla.

Ja tontin alarajalle tehtiin tulevaisuutta varten pieni alue marjapuskia yms istutuksia varten... ihan niinku niitä ei jo tarpeeksi olisikaan... Ei vais, tarkoitus olisi saada tuolta etupihalta hävitettyä noi marjapensaat, jotka on jo, vaikkakin hyvin marjaisia, niin aikas vanhoja ja puumaisia. Ja kun ei sitä punastaviinimarjaa nyt oikeesti tarvii niin paljon kun sitä tällähetkellä tulee, niin voi vähän ehkä tulevaisuudessa pienentää tuota kasvimaata. Niin ja onhan tuossa kuvassa muuten uusi pihavahtikin kakarana. 

Sittenhän noita ulkokuoriakin tosiaan alettiin uusiin ja se tosiaan annettiin täysin ulkopuolisen toimijan työksi ihan vaan sen takia, että se on yksin helvetin vaikea homma tehdä. No mutta tutulle kuitenkin ja tosiaan se kuistin katto tehtiin yhteistyössä. Ongelmanahan oli talvisin ollut kuistin aumakaton kanssa se, että se tipautti aina suojasäällä kaikki lumet katolta suoraan oven eteen jolloin sen avaaminen hivenen vaikeutui riippuen sen lumen määrästä, mutta joka kerta sitä tuli sen verran, että jakso manata kyseisen katon suunnittelijan syvimpään helvettiin. No ei siinä mitään muuta kuin katto auki ja uusi päälle ja sitten siirryinkin itse katsomon puolelle seuraileen sivusta kun ammattilaiset (Pirkanmaan Boxin pojat) tekivät uuden julkisivuverhoilun.

Julkisivun uusiminen toteutettiin pikkuhiljaan säiden salliessa talven yli ja viimeistelyt keväällä 2011. Saman vuoden kesällä tuli myös aidattua piha ympäriinsä, jotta voi uusi pihavahti ja mukelot kirmata ympäriinsä.

Tältä se näytti heinäkuun alussa armon vuonna 2012. Viimeisessä kuvassa talon seinustalla on nippu vesivanerilevyjä, jotka purettiin kellarin lattiasta.
Jätetääs näihin kuviin ja tunnelmiin kun kaikki oli vielä hyvin, ja aletaan tykittään sitä angstia sitten seuraavan jaksoon...

Ja nyt sitä rintamamiestaloherkkua on oikeasti sitten tulossa oikein jumalauta täyslaidallinen, eli selkänojat pystyasentoon ja vyöt kiinni, kohta on kylmää kyytiä. Oottekste ees vittu valmiita HÄ?